Mä lakkaan uskomasta rakkauteen. Ja onneen.
Jälleen kerran, ties kuinka monennen, Pisces löytää itsensä tyhjästä asunnosta itkemästä miehen takia.
Se sama tarina on palannut Piscesin elämään. Sen tarinan voi vaikka kerrata täältä.

Jälleen yksi arpi lisää Piscesin sydämeen. Ja kerta kerralta arvet ovat pahempia, ja syvempiä.  Ja usko elämän palaamisesta hyväksi on yhä haaleampi ja haaleampi kuva hyvin kaukana.

Miksi? Miksi taas kävi näin? Mitä pahaa minä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Ja kuinka kauan minä selviän tällaisesta? Kuinka monta kertaa minä uskallan yrittää, kun aina käy samalla tavalla. En luota enää ihmisiin, siitä seuraa vain harmia. Sulkeudun yksinäisyyteeni, kauas pois, ettei kukaan satuta minua enää.


Pisces poistuu taka-alalle nuolemaan haavojaan. Yksin.