Luin äsken kirjan, pitkästä aikaa oikein ns. roskaromaanin, joka oli hyvin helppoa luettavaa eikä aivoja pahemmin tarvinnut rasittaa. Oivallinen tapa siis rentoutua. Mutta siihen kirjaan siis. Se kertoi kolmen naisen mahdollisuudesta valita uudelleen jokin aika elämässään kolmeksi viikoksi ja muuttaa sinä aikana tulevaisuuttaan. Jos jokin asia jäi menneisyydessä askarruttamaan, että mitä jos.. niin nyt oli mahdollisuus lopettaa jossittelu. Kolmen viikon "aikahypyn" jälkeen oli mahdollisuus joko jatkaa uudessa elämässä ja muistaa vanha elämä, jatkaa uudessa elämässä unohtaen vanhan elämän, tai jatkaa vanhaa elämää. Mitä jos oikeasti ihmisillä olisi tälläinen mahdollisuus, mitä sitä oikein tekisi?

Yksi heistä koki kolme viikkoa menneisyydestään uudelleen tekemällä erilaisen valinnan. Tämän jälkeen hän kuitenkin palasi takaisin vanhaan, haluten muistaa tämän kolmen viikon uudelleen elämisen. Hän päätti uuden elämän sijaan muuttaa asioita vanhassa elämässään ja päätti tehdä tulevaisuudessa asiat toisin. Hän oli jossitellut elämänsä ajan, että jos hän olisi valinnut toisin. Elämässä pitäisi tehdä sellaisia valintoja, ettei tarvitsisi myöhemmin katua. Tämä ei käytännössä ole täysin mahdollista ja pieni jossittelu on silloin tällöin mukavaa, mutta koko elämän läpi jatkuva jossittelu voi olla pahaksi. Hän sai mahdollisuuden lopettaa jossittelun elämässään ja olla tyytyväinen tekemiinsä ratkaisuihin.

Toinen heistä, koettuaan nämä kolme viikkoa, halusi siirtyä uuteen elämäänsä unohtaen täysin vanhan elämänsä. Hän sai mahdollisuuden korjata aiemmat virheensä ja tehdä tulevaisuudestaan onnellisemman. Mutta miltä hänestä oikein tuntui siirtyä uuteen elämään? Hän tiesi kaiken mitä hänelle oli uudessa elämässään sattunut siihen mennessä, mutta tuntuiko hänestä siltä, että osa elämää olisi jäänyt kokematta? Hänen elämässään oli tapahtunut erilaisia asioita, joista hän oli tietoinen, mutta tavallaan hän ei ollut ollut niissä tapahtumissa läsnä. Eikä hänellä ollut enää tietoakaan vanhasta onnettomasta elämästään.

Kolmas heistä koki nämä kolme viikkoa ja halusi siirtyä uuteen elämäänsä, mutta hän halusi myös muistaa vanhan elämänsä. Jos tekisit elämässäsi heti oikeat valinnat etkä tekisi mitään väärin, et osaisi arvostaa elämääsi kuuluvia asioita samalla tavalla. Hän halusi muistaa vanhan elämänsä, jotta osaisi nauttia enemmän uudesta valinnastaan ja uudesta mahdollisuudestaan olla onnellisempi. Jos heti tekisit elämässäsi kaikki oikein, niin tuntuisiko sinusta siltä että elämäsi olisi käsikirjoitettu puolestasi?

Omalta osaltani en ole vielä niin hirveästi tätä elämää nähnyt, että äkkiseltään osaisin sanoa jonkun ajan, josta eteenpäin haluaisin elää kolme viikkoa uudelleen. Toisaaltahan se olisi mukava kyllä tutustua johonkin tuttavuuteen, johonkin jolle jäi sillon aiemmin sanomatta asioita, kertomatta tunteistaan. Valita opiskelunsa ja työnsä uudelleen, valita asuinpaikkansa uudelleen. Mitä jos en olisikaan jättänyt häntä silloin, mitä elämäni olisi nyt? Olisinko onnellisempi jos olisin aikoinaan valinnut toisin? Olisiko minulla perhe, lapsia?

Mahdollisuus palata menneisyyteen saattaisi olla mahtavaa, mutta et olisi sen jälkeen enää se sama ihminen valitsitpa sitten minkä tahansa näistä kolmesta vaihtoehdosta. Kenties saattaisit muuttua paremmaksi ihmiseksi, mutta toisaalta sinulta saattaisi jäädä jotakin hyvin arvokasta kokematta. Siksi tulisikin yrittää elää jossittelematta, nauttien kaikista hetkistä, niin virheistä kuin onnistumisistakin, sillä se on ainoa keino kasvaa.